Joulu sairaalassa

Sairaaloiden Joulu on jotain aivan muuta kuin voisi kuvitella. Se on yhdistelmä arjen rutiinia ja parveilevia omaisia, jotka ovat näin Jouluksi päättäneet tulla katsomaan läheistään. Se on aika lähellä maanpäällistä helvettiä.

Jouluna päätetään laittaa hetkellisesti kuntoon ne ihmissuhteet, joiden hoitoon on varattuna kuitenkin lähes koko elämä. Taustalla jyllää syyllisyys rakkaan läheisen hylkäämisestä sairaalaan ja sillä mielialalla omaista tullaan tapaamaan.

Yleisesti omaiset voidaan jakaa kahteen tyyppiin:

1. Kiitolliset omaiset, jotka muistavat myös hoitohenkilökuntaa jollain pienellä lahjalla. Hoitajathan saavat jouluisin niin paljon makeaa, että se vaatii kyllä tehokasta kuntoilua vuoden alusta. Tämä porukka on kuitenkin pääsääntöisesti hyväntuulisena liikkeellä ja ymmärtää elämän reaaliteetit.
2. Ne toiset omaiset, tämä porukka käy yleensä sairaalassa vain sen kaksi-kolme kertaa vuodessa, mutta joka kerta he tietävät kaiken sairaanhoidosta, vanhuksista jne. Tämä on se porukka, joka on katkeroitunut elämällä tai elävät niin kovassa itsesyytöksessä, jota kompensoidaan ärähtelemällä tai besserwisseröimällä hoitohenkilökunnalle. Tälle porukalle yhtenäistä on elämän reaaliteettien täydellinen katoaminen sairaalassa.

Sairaala on siitä erikoinen paikka, ettei siellä hoideta terveitä ihmisiä. Jokainen sairaalassa oleva ihminen on siellä jonkin sairauden takia. Tämä voi tulla yllätyksenä monille, mutta asia on juuri näin. Hoitajat ovat sairaalassa ensisijaisesti hoitamassa, eivät toimimassa palvelijoina. Näillä kahdella ammattikunnalla on suuri ero. 

Vanhuksille toki läheisten vierailu on aina suuri kohokohta. Toiset joutuvat pettymään ja tyytymään pelkkään 

puhelinsoittoon, toisia ei käy kukaan katsomassa. Vaikka tulen olemaan joulun töissä, niin pidän itseäni kuitenkin etuoikeutettuna, kun ehdin muutaman tunnin päivällä olemaan yhdessä perheeni kanssa. 

Haluan tähän loppuun toivottaa teille jokaiselle rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta.